edistys · Kuntosali · Treeni

Vedin leuan!

Monta viikkoa olin jumissa leuanvedossa siinä vaiheessa, että sain vedettyä itseni suorilta käsin puoleen väliin tai puolesta välistä ylös. Niitä sitten on tullut satunnaisesti hinkutettua ja välillä kyllästyttyä. Negatiivisia olen tehnyt välillä, samoin kuin avustettuja silleen säntillisen epäsäntillisesti.

Kunnes tänään ajoin jälleen kämpilleni Rovaniemelle, kirjoitin isoilla kirjaimille yhdelle lapulle ”HAISTA *NIMI* V****” ja äärirageissa pomppasin tankoon, roikuin alhaalla hetken ja päätin nyt vetää sitten itteni (hirteen) puoli väliin. Yllättävää kyllä sain itseni niin ylös, että leukani jäi noin viiden sentin päähän tangosta.

Päästin irti ja tuijotin tankoa suu auki. Mit vit? Noin lähelle?

Ja uusi yritys. Siinä viiden sentin päässä euforiasta minä sitten sekunttitolkulla potkin ja sätkin ja ärisin, mutta ei mitään.

Voimat loppuivat, istuin  koneelle hetkeksi ja päätin sen jälkeen kokeilla päälläseisontaa (?) No, eipä siitäkään mitään tullut. Pelkäsin, että niskani katkeaa ja olkapääni murtuvat. Luovutin ja päätin ottaa sen seuraavaksi haasteeksi, sillä NYT NOUSEE LEUKA.

Paskat noussut. Jäin puoleen väliin jumiin.

Kirvasin ympäri asuntoa. Hypin tasajalkaa ja vikisin kuin pikkulapsi. Näytin keskaria leuanvetotangolle ja nauroin itselleni.

Huomasin, että viimeiset sentit saan vain tarpeeksi vihaisena, joten kävin internetissä hakemassa inspiraatiota huonolle tunteelle, valuin katkeruuden pimeään kuiluun, ponkaisin penkiltä ylös, romahdin roikkumaan tankoon ja lähdin kipuamaan ylös.

Potkuja, sätkimistä, hiljaista pihinää, hengitysten pidättelyä, stoppi viiden sentin päähän, lisää potkimista. Neljä senttiä, kolme senttiä. Suomalainen kirosana akkamaisella kirahduksella ja BUUUM vikat sentit ylös!

”LEUKA!” rääkäisin niin, että alakerran naapuri luuli minun nähneen juuri Jay Lenon.

Sitten vaan päheetä leuhkimista Facebookiin, leveää hymyä peilille, katkeruuden unohtamista, kirkastuvaa taivasta ja askel kohti salia tekemään selkäpäivää ja salaa flirttailemaan peilin kautta miehille.

Ei mitään niin pahaa, ettei mitään hyvääkin! 

Tämän saavutuksen jälkimainingeissa haluan kiittää vanhempiani, joilta olen perinyt geenini, Voimariinia, joka mainitsi Lidlin halvoista leuanvetotangoista,
käteni operoinutta kirurgia, joka mahdollisti palaamisen raskaampien painojen äärelle
Loppuvuoden 2012 miestä, joka herätti sali-innostukseni uudelleen
Kaikkia kauniita, vahvoja naisia, joiden upeus herätti minussa kateutta ja kilpailuvietin
Ja ennen kaikkea sinua, sinä raivostuttava ihminen.

Kiitos kaikille <3 Nyt ei raivostuta enää ollenkaan!

Maven sarjapainokin 50kg!
Prässissä 170+kelkka

WootWoot! Tosin prässipainot varmaan kohta pienenee. Oon aika tehokkaasti nyt venytellyt pohkeita ja nilkkojani (hokasin, että syväkyykkyongelmani johtunee nilkan yliliikkuvuudesta, minkä vuoksi tiettyyn suuntaan nilkka taittuu todella huonosti) ja äkkiä parantunu oma kyykkyasento-> pääsen syvemmälle -> saan prässin syvemmälle -> ei jaksa samoilla painoilla. Vielä.

Interesting! Kyykkäilystä ja nilkoista lisää myöhemmin!

WP_20140223_005

 

13 thoughts on “Vedin leuan!

    1. Todellaki :D Hyvä vaan kanavoida negatiiviset fiilikset jotenkin positiivisen kautta ulos. Aiemmin olisin yrittäny päihittää ne vaan vetämällä överit suklaalevystä, niin tämä taktiikka on varmasti pitkässä juoksussa tehokkaampi :D

      Tykkää

  1. JEE! Vielä minäkin!!! Me aloitetaan töissä 20 pull-ups challenge kunhan pomo käy hakemassa meille leuanvetotangon. Mua hävettää olla meidän telinevoikkaryhmässä tyyliin ainoa, joka ei saa leukoja.

    Tykkää

    1. Se tulee vähiten kun sitä odottaa! :D Itellä oli kans välillä jäätävä epätoivo, mut sit pikkuhiljaa sitä voimat kehittyy ja kroppaki alkaa tajuta, että mitä tässä pitää tehä (eli ei vetää pelkästään hauiksilla) :D

      Tykkää

  2. Päälläseisonta. Siinä jos missä tajusin että kehittymisessä ei oo minkään maan logiikkaa :D Kun ahkerasti joogareenien ohella sitä harjottelin, niin onnistuin vain ja ainoastaan seinää vasten. Niskallahan ei muuten ole mitään ongelmaa päälläseinonnassa koska valtaosan painosta pitäis olla käsivarsilla :D Mutta niin, sitten jätin päälläseisonnat varmaan viikoks tai pariks ja sitten päätin reenin jälkeen ihan rohkeasti keskellä huonetta kokeilla. Ensin yllätin itseni sillä, että pystyin semi-press up päälläseisontaan (ei muuten mitään käsitystä mitä liikuntatermistö on suomeksi, kun kaikki reenit teen englanniksi ohjattuna… :D) ja vieläpä pitämään sen aika pitkään! Ilman seinää! Niin ja vinkkinä että kun youtubesta ettii yoga inversions tai yoga headstand hakusanoilla ja for beginners niin löytyy hyviä ohjeita!

    Kuitenkin tosiaan, se riippuu paljon päivästä. Päällä pystyn seisomaan kyllä milloin tahansa, mutta sitten kaikki hiiiitaat jalkojen alas laskemiset sujuvat joinan päivinä, kun taas toisina ei mitään toivoa laskeutua hitaasti. Ja sama kaikki muutkin jalkojen liikuttamiset, joskus sujuu hyvinkin helposti ja joskus taas ei ollenkaan. Mä oon kuitenkin huomannut, että niin joogamaisen kornilta kun se kuulostaakin, niin sillä hetkellä kun unohtaa sen ulkoisen että ”olis niin cool osata seisoo päällä tai käsillä” ja keskittyy siihen reenaamisen ns. henkiseen puoleen, niin edistyy. Kun mä joogaan, en mieti sitä että miltä näytän (muuten kun sen verran, että teen liikkeet oikein) tai että haluaisin oppia jonkun asanan vain sen takia että se on hieno ja olis makeeta osata tehdä se. Keskityn siihen että edistyn harjotuksessani, omaan tahtiin, ja että mulle jää hyvä fiilis. Tietysti se on aina ihanaa kun saakin jonkun ennen niin vaikean jutun tehtyä, mutta kyllä se prosessi ja matka onnistumiseen on sitä parasta! Luoja, kuulostan nyt just niin naurettavalta kun vaan voi :D

    Ja en tiedä miten hitossa tämä kommentti nyt näin meni, ja vähän ohi aiheenkin :D

    Tykkää

    1. itse en joogaa, mut pitää tutustua noihin videoihin, että saa jotain käsitystä asiasta tarkemmin :D olis hienoa hallita kroppansa niin, että päälläseisonta onnistuis edes jonain päivänä :D

      Tykkää

  3. Haha onnea!! :D olipas hauska postaus. Mullakin pientä leuanvetotavoitetta nyt menossa, pitäis se 10 leukaa jossain vaiheessa tulla.

    Mullakin saattaa muuten nilkassa olla ongelmia, etten pääse syväkyykkyyn. Pitääkin venytellä ja testailla, kiitos vinkistä! :)

    Tykkää

  4. Hahaa! Hörähdin nauruun täydessä junavaunussa, kun luin tätä postausta. :D Oot huippu! Blogisi on yksi suosikeistani. Btw, taisin nähdä sut Joensuun kampuksella pari viikkoa sitten. T: Stalkkerisi

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.