ongelmia

Kun selkä kuolee…

Nähtävästi ”Kun” on uusi tapani aloittaa otsikointi.

Anyhow, viime syksynä kun aloitin kunnolla istumatyöt Lapin yliopistolla, niin eihän siinä mennyt kuin kuukausi, kun jo valmiiksi vänkkyräselkäni alkoi oireilla kunnolla. Tammikuun Venäjän reissulla (Rovaniemi-Helsinki-Moskova-Arkhangelsk-Moskova-Helsinki-Rovaniemi) selkä sitten meni lopullisesti. En pystynyt istumaan suorassa, koska väsyin heti, en pystynyt hengittämään syvään, käsissä kihelmöi, oikea lapa oli lopullisesti tunnoton ja kaikki paitsi makaaminen teki kipeää. Mitkään putkirullaulut yms. eivät auttaneet enää yhtään. Ainuttakaan napsahdusta en saanut rankaani aikaiseksi omin voimin.

Kolme hierojaa kävin läpi ennen kuin löysin avun rovaniemellä toimivasta Esa Luosujärvi pelasti minut kolmella käynnillä. Heti ensimmäisellä tapaamisella hän aukaisi noin kymmenen nikamaa, kun aiemmat hierojat eivät saaneet auki edes yhtä. Kymmenen vuotta vaivannut oikea käsikin alkoi pelittää normaalisti ja olo oli kuin uudelleen syntynyt.

Ja sitten jouduin muuttamaan Hesaan :|

(Elämänkumppanin lippis ja tarra saatu www.viranomainen.fi. Teksti leffasta Team America ja sillä ei ole tarkoitus loukata ketään! Tämä tarkennus mielensäpahoittajien varalta)

Seurustelun aloittaminen 26 vuoden sinkkuuden jälkeen ja kuukauden päästä yhteen muutto, uusi paikkakunta, uusi (istuma)työ, päivittäiset n. 45+45 minuutin työmatkat bussissa ja menopaluu automatka Lappiin tekevät taas tehtävänsä. Selkä alkoi taas vaivata ja pian se oli pahempi kuin koskaan. Viime viikon sairastelu oli lopullinen niitti, kun en vieläkään päässyt liikkumaan kunnolla ja stressasin loputkin mielenterveydestäni hajalle. Pian huomasin, että jo toista viikkoa yläselkäni tuntuu siltä, kuin olisin toissapäivänä tehnyt tappavan selkätreenin Supermassan ohjauksessa. Lihakset ovat todella kipeitä, kipupisteitä on joka paikassa, mikään rullailu/venyttely ei auta enää, en voi istua suorassa, hartiat ovat köyryssä ja niiden suoristaminen tekee kipeää, rintalihakset ovat repeämispisteessä, nikamalukkiutumia tuntuu häntäluusta niskaan, pitkän matkan kävely/seisominen aiheuttaa huimaamista ja olo on yksinkertaisesti KAMALA.

En kestänyt enää, vaan soitin ajan Helsingin kiropraktiikalle ja sainkin sen heti huomiselle! (eli täksi päiväksi) Harmi, että taloudellinen tilanteeni on juuri nyt sellainen, etten pysty kyllä pitkää hoitojaksoa itselleni kustantamaan, mutta jos saisi akuutinkivun pois niin sekin tekisi jo paljon. Ikävä kyllä minun piti valita Fitness Expon ja kiropraktikon väliltä ja valinta oli helppo: selkä ennen kaikkea. Ajatuskin enää yhdestä päivästä tämän selän kanssa on niin kamala, että jopa Virmajoen näkeminen livenä ei siinä tilanteessa paljoa lohduttaisi. Ehkäpä sitten joskus toiste.

Huomenna (eli tänään) astelen siis aamusta kiropraktikon vastaanotolle ja kerron sitten, oliko siitä apua. Onko teillä kokemuksia kiropraktikolla käynnistä?

SEURAA HIKISTÄ KINKKUA
BLOGLOVIN’ BLOGILISTA INSTAGRAM TWITTER FACEBOOK

12 thoughts on “Kun selkä kuolee…

    1. Ei? :D Team America oli kaikessa typeryydessään ihan hulvaton leffa, upealle Americalle upeasti vittuilevaa hjuumoria. Ja tuo lätsähän ei ole minun (lukee tekstissä) enkä sitä henkilökohtaisesti käyttäisikään (tuolla tarralla), koska sen hohkaama redneck-huumori todennäköisesti aiheuttaa mielensäpahoittamista aihealueeseen vihkiytymättömien joukossa.

      Tykkää

      1. Kiropraktikolla käynnistä ei ole kokemusta, mutta osteopaatista kyllä. Eli jos ei pelkkä niksauttelu auta, kokeile osteopaattia. Olin lähestulkoon taivaassa oman käyntini jälkeen. Kärsin jatkuvasti selkä- ja hartiakivuista ja osasyy on (istumatyön lisäksi) pieni skolioosi lapojen välissä. Keväällä kuitenkin alaselkä veti kammottavaan jumiin ja aiheutti mm. yllätyskyykkyjä, koska lähti jalat alta. :) Osteopaatti kuitenkin sai kroonisimman vaiheen korjattua. Tunnin ajalla tehtiin erinäköisiä taivutuksia ja liikkuvuustestejä, jonka jälkeen jäätävä määrä lukkoja koko kehosta avattiin. Hämmentäviä olivat mm. kyynärtaipeissa olleet lukot. Kaikista siistein oli kuitenkin itse selän käsittely. Siinä osteopaatti otti kiinni alaselän nahasta ja repäisi sen irti kalvoista/kudoksista (siltä se ainakin tuntui) /missä ikinä ne olivatkaan hartaasti kiinnittyneinä. Homma ei käynyt kipeää, mutta ääni oli niin järisyttävä, että purskahdin paniikkinauruun ja oli pakko kysyä tyypiltä, että mitä hittoa se just äsken teki. :) Muutos kropassa ja sen tuntemuksissa oli huomattava jo heti käsittelyn jälkeen. Jäykästi liikkunut oikea käsi liikkui kuin unelma, pää kääntyi ilman kiristystä ja selkä tuntui normaalilta. Toki käsittelyn jälkeen iho oli aavistuksen arka ja pieniä lihaskipuja tuntui, mutta kaikki oli sen arvoista. Tämän jälkeen olen saanut itse naksauteltua lukkoja auki sekä rinnan että selän puolelta. Muutama käynti parin viikon sisällä on maksimi mitä tuota tehdään, mutta itse en tarvinnut kuin tuon yhden ja vuoden päästä ehkä samaan käsittelyyn vaikkei suurempia ongelmia olisikaan. :)

        Tykkää

      2. Osteopaatti on kyllä kokeilulistalla myös! Jos sulla tiedossa pääkaupunkiseudulta joku hyvä, niin suosittele ihmeessä! :)

        Tykkää

      3. Carita työskentelee Töölössä. Parasta eläimille ja ihmisille! Se on joku noita, ihanaa :) hehku.fi

        Tykkää

      4. Helsingissä on myös hyvä Jäsenkorjaaja, sellainen ku Seppo Pasanen. Itellä alaselkä mennyt aina aika ajoin jumiin niin et mikään muu kuin makaaminen ei oo tuntunut hyvältä. Yksi käynti jäsenkorjaajalla on aina auttanut ja nyt en oo tainnu muutamaan vuoteen ees käydä kun ei oo ollut tarvetta:)

        Tykkää

  1. Mulla on kokemusta samaisesta kiropraktikosta. Ja hyviä kokemuksia. Niskakivut olivat käsittelyn jälkeen historiaa ja lentopalloa pelatessa sain kropasta todella paljon ennemmän voimaa hyppyyn, kun nikamavälit olivat auki. Nyt kun vasen käsi oli kuukauden kantositeessä, olisi taas naksauteltavaa mutta odottelen ensin käden kuntoutumisen ja sitten vasta, kun voimatasot ovat kropassa kohdillaan, on aika pistää runkokin ruotuun.

    Kerro Sarilta terkkuja, jos et vielä ehtinyt käsittelyssä käymään!

    Tykkää

    1. Ah, kuulostaa hyvältä ja itselläkin toimi kuin unelma! Tarkoitus kertoa aiheesta lisää jo tänään iltapäivästä, jahka pääsen postausta pyörittelemään valmiiksi :)

      Tykkää

  2. Itse luulin venäyttäneeni selän salilla kulmasoutua tehdessä, mutta kipu vain paheni viikkojen kuluessa, joten jouduin menemään arvauskeskukseen. Siellä lääkäri totesi välilevynpullistuman ja antoi kipulääkkeet kouraan. Mitkään lääkkeet eivät auttaneet, joten sain lähetteen selkäkirurgille. Tässä vaiheessa olin itse huomannut selkärangan toisella puolella kovan ”patin”, jota yleislääkäri ei suostunut edes katsomaan. Pidin naurettavana ajatusta selkäleikkauksesta 20-vuotiaalle, joten päätin mennä kiropraktikolle. Kova ”patti” selässäni oli lantioluu, koska lantio oli kääntynyt niin vinoon, että luu tuntui selästä läpi. Ensimmäisellä kerralla se saatiin paikoilleen, ja kivut loppuivat kuin seinään :) Naurattipa vähän, kun pari kuukautta myöhemmin tipahti aika selkäkirurgin arvioon. Alusvaatteissa hilluminen kiropraktikon vastaanotolla oli aluksi noloa, mutta siihenkin tottuu!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s