Pohdintaa

Terveisiä Helsinkiin väsyneeltä

Huomenta päivää ja hyvää  väsyneiden viikkoa! Tai oikeastaan kuukautta. Huomenna aamusta minulla on pääsykokeet, joihin olen lukenut periaatteessa hyvin vähän ja käytännössä vielä vähemmän. En tiedä edes mikä motivaationi sisäänpääsyä kohtaan tällä hetkellä edes on, sillä lähinnä tunnun elävän aina vain seuraavaa viikonloppua varten.

Syksy on aina kamalaa aikaa ja etenkin täällä etelässä se tuntuu maksimoituvan. Siinä, missä Lapissa hyvässä lykyssä taivaalta alkaa pikkuhiljaa leijailla maata kohden valkoisia valopilkkuja, niin täällä ei tule muuta kuin vettä ja jo muutenkin älyttömän kiireiset ja kireät ihmiset muuttuvat entistä kiireisimmiksi ja kireämmiksi.

Oikeasti, ihmiset Helsingissä kävelevät aivan tajuttoman nopeasti. Yksikin päivä kävelin ihan normaalia vauhtia Annankatua pitkin ja rollaattorimummo meni minusta ohi.

Eikä sillä ollut edes sähkörollaattoria. Turbomummo sai juuri uuden merkityksen.

Muutenkin elämisen kulttuuri on täällä hyvin erilainen. Siinä missä pohjoisessa otetaan välillä rennosti, jätetään asioita huomiselle, kuulostellaan omaa kehoa ja oloa ja edetään sen mukaan, niin täällä kaikki pitää tehdä juuri nyt heti ja sairastaakaan et saa ilman järkyttäviä omantunnon tuskia ja tarvetta edetä uralla.

Ei ihme, että ”slow life”-elämäntapa (eli leppoistaminen) ei ole paljoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle levinnyt. Muualla se on näet se normaali tapa olla ja elää, täällä yleellinen erikoisuus.

Ok, kieltämättä akateemisessa maailmassa ihan Lapin yliopistollakin oli samanlaista painetta ja ahdistusta ilmassa mitä täällä tuntuu ihan Kampin kauppakeskuksessa jo aamukuudelta, mutta ero Rovaniemellä on juurikin se, että kiire ja kireys vähenevät kun siirryt ulos lyllertämään muiden toppatakkikansalaisten sekaan ja kuulet askeltesi äänet ja linnunlaulua.

Täällä ei askelten ääniä kuulu. Täällä kuuluu katuporia, suomenruotsia ja autojen pörinää.

Lisäksi vaikka täällä Helsingissä ihmiset saavat olla omia itseään ja pukeutua juurikin niin persoonallisesti kuin haluavat ja vaikka rakastua eroottisessa mielessä Tuomiokirkkoon ilman, että kanssa-asujat katsovat sinua hulluksi, niin se aitous tuntuu jäävän siihen pintaan. Saat olla sitä mitä olet, kunhan osaat siihen päälle liimatan sen pikkuisen liian kohteliaan, reippaan, tehokkaan ja älykkään naamarin.

En todellakaan sano, että kaikki helsinkiläiset ovat sellaisia. Päinvastoin, olen tuntenut ja tutustunut aivan ihaniin, aidosti aitoihin ja huippuihin HESALAISIIN, joista en suostu ikuna luopumaan :D Tarkoitankin nyt sitä, että millaisen kuvan moni täällä itsestään antaa minulle vaikka kaupankassalla tai kävelykadulla. Se ihmisen oma persoona ei näy täällä niin hyvin läpi mitä vaikkapa Tanhuan porokisoissa, koska vaikka saat olla sitä mitä olet, niin sinun pitää silti olla tietynlainen, että pärjäät täällä.

Ja tämä siis valkoisen, keskiluokkaisen heteronaisen suusta. Uskon ja ymmärrän, että vähimmistöjen edustajat pääsevät suuressa kaupungissa paljon helpommalla kuin esimerkiksi Sodankylässä, jossa lenkkeilevä musta mies oli aamukahvipöydän suurin puheenaihe kaksi viikkoa ja homoseksuaalisuus monen nuorenkin ihmisen mielestä kamalaa. Mikä on kamalaa. Toivon todella, että tulevaisuudessa suvaitsevaisuus leviää susirajan paremmalle puolelle ja haluan olla sitä vastaanottamassa.

Koska sinne minä kuulun. Sinne, missä karvalakkeja ei töhritä spraymaalilla, missä askeleet kuuluvat ja missä kuuset ovat katajien tasalla, niin kurottelu ei ole niin saamarin riskialtista.

 

 

19 thoughts on “Terveisiä Helsinkiin väsyneeltä

  1. Tosi hyvä postaus! Muakin on aina häirinnyt se, että ihmiset kävelee Helsingissä niin hirveää kyytiä. Ja se, että ihmiset kävelee toistensa päälle! En ole tottunut siihen, että saan ihan tosissani väistellä, jos en halua jäädä alle. :D Olen hakenut pääkaupunkiseudulle kouluun (asun tällä hetkellä Tampereella), ja vähän mietityttää, miten sopeudun, jos pääsen. Olen kuitenkin elänyt elämäni ensimmäiset 19 vuotta Oulussa, eli en ihan Lapissa, mutta pohjoisessa kumminkin. Olen kyllä itsekin suorittamiseen ja itse itselle kiireen luomiseen taipuvainen, mutta elettyäni viimeiset 4,5 kuukautta todella hidasta elämää, kammoksun kiirettä ja hössötystä. :D Toivon pääseväni Vantaalle, jotta voin piileskellä jossain lähiössä, ja lähteä isolle kirkolle vain silloin tällöin. :D

    Tykkää

    1. Joo, on ihan käsittämätöntä kuinka törkeästi ihmiset kävelevät suoraan päälle EIVÄTKÄ EDES HUOMAA SITÄ :D Saatika pyydä anteeksi. Itsekään kun en nyt ihan koko jalkakäytävää vie ja osaan seisoa oikeassa reunassa liukuportaissa, mutta silti joka päivä tönitään. Ikävä metsään :D

      Tykkää

  2. Mulle 40 km kaukaa kotoiain olevalle huomautetaan aina, että vain ei-Helsinkiläiset puhuvat Hesasta. Se on stadi.

    Tykkää

    1. No itsekin olen ei-helsinkiläinen niin miksi sanoisin stadi kun se on aina ollut mulle hesa ja miksi sanoisin steissi kun ihmiset tajuaa sanan rautatieasema aivan yhtä hyvin? :D sama ku itte käskisin Lapissa ihmisten puhuvan pahki ajamisesta eikä törmäämisestä ja Repsusta eikä revontulesta.

      Tykkää

    2. Heh, tästä saa aina vääntää. Kyllä me ydinkeskustasta kotoisin olevat puhutaan hesasta koska Ketään Ei Ihan Oikeasti Kiinnosta :)

      Tykkää

  3. Vain wannabe-tärkeästadilainen nillittää sanasta Hesa ja määrittelee kuka saa kutsua kaupunkia milläkin nimellä ;)

    Helsingissä on oikeasti ahdistavaa, varsinkin näin syksyllä ja talvella. Kaikilla on kiire ja suurin osa vastaantulijoista on epäkohteliaita. Pitää yrittää hengittää syvään ja tavoitella aktiivisesti zen-tilaa… Tai ainakin kiirehtiä pois sieltä :)

    Tykkää

    1. Jep, ja ymmärrän täysin, että joillekin tämä sopii ja on unelmakaupunki :D ite oon vaan niin selkeästi tehty pikkukylän meininkeihin ja metsään, et en yhtään pääse sisälle tähän ison kirkon sykkeeseen vaikka kuinka yritän

      Tykkää

  4. Tuohon ”Saat olla sitä mitä olet, kunhan osaat siihen päälle liimatan sen pikkuisen liian kohteliaan, reippaan, tehokkaan ja älykkään naamarin.” lisäisin vielä, että pitää kuulostaa pääkaupunkiseutulaiselta ja hävetä aivan suunnattomasti sitä, että tulee jostain muualta. Sitten voit kuulua joukkoon.

    Tykkää

    1. Totta välillä tuokin varmasti. Onneksi meikän junttiutta on yleensä lähinnä ihasteltu ku puhun niiiiin söpösti ja eksyn joka paikassa. Etenkin Annankadulla :D

      Tykkää

  5. Hahaa, mä oon kans tota kävelyä huomannut. Mua alkaa stressaamaan kun maalaiset kävelevät hitaasti tai joku jossain jää ihastelemaan maisemia enkä pääse kävelemään sitä vauhtia mitä olen suunnitellut. Eksän kanssa jos oltiin jonnekin menossa niin oli kävelytahdista vääntelyä ja jos oli kiire niin kävelin 20m edempänä että minä ainakin ehtisin bussiin :D

    Tykkää

    1. hahah :D Joo, meikä on TOSI hidas kävelemään ja pällistelen kaikkea :D Mut tuohan se on, et jokainen tottuu johonkin. Vähän tulisit hulluksi Sodankylässä :D

      Tykkää

  6. Mä muutin Oulun korkeuksilta ja miljoonakaupungissakin asuneena oletin, ettei pk-seutu kovin kummoinen ole..MUTTA mitä vielä!

    Kestin puoli vuotta sitä, että vedetään ihan överiä roolia koko ajan, ollaan (lue: esitetään) niin erilaisia, korostetaan itseään ja mennään ku luotijuna eteenpäin. Minäminäminä-asenne ja toisten latistaminen. Huomasin jossain vaiheessa, että murteeni ja olemukseni ärsytti monia ihan älyttömästi olemalla OMA ITSENI! Tuntuu, ettei olemassa toisenlaista tapaa elää kuin miten täkäläiset.
    Muutamia todella ihania ihmisiä oli, mutta pääasiassa ja sellanen kakan maku suuhun.
    Paras päätös oli se, että pakkasin tavarani ja lähdin pois..tosin ihan kotiseudulle en vielä päässyt, mutta pk-seudun ulkopuolella koen voivani elää ja hengittää kuten haluan!

    Tykkää

    1. Vähän sama kuva noussut jo tässä kuukauden aikana :/ Monimuotoisuus sallitaan, jos se on urbaanilla tavalla persoonallista ja trendikästä. Ehkä paras termi mikä itsellä tulee mieleen, on ulkokultaisuus. Onko se sitten maalaisuutta parempaa? :D

      Tykkää

  7. Minulla on juurikin päinvastaisia kokemuksia! :)

    Muutin Helsinkiin kolmisen vuotta sitten opiskelujen perässä. Olen kotoisin etelästä, mutta hyvin hyvin pieneltä paikkakunnalta. Olen löytänyt aivan ihanan ystäväpiirin täältä Helsingistä – ja melkein kaikki ollaan junantuomia. En ole ikinä kokenut, että helsinkiläiset ystäväni ja ”helsinkiläiset” ystäväni eroaisivat jotenkin toisistaan. Myöskään tuntemattomat ihmiset (olivatpa sitten helsinkiläisiä tai turisteja) eivät koskaan ole olleet töykeämpiä tai tärkeilevämpiä kuin ihmiset missään muuallakaan. Helsingissä on toki niin paljon ihmisiä, että mahtuu sinne sekaan niitä harmittaviakin tapauksia, mutta kyllä suurin osa ihmisistä on mielestäni mukavia ja hyvää tahtovia.

    Kiireisyys näkyy varmasti keskustassa (jossa itsekin asun). Suurin osa steissi-Stockmann-Kamppi -akselilla sattuu olemaan työmatkalaisia, joiden nyt vaan täytyy olla tiettyyn aikaan töissä. En tiedä, miten pohjoisessa on ratkaistu tämä ongelma?

    Ainoat asiat, joista olen ollut ahdistunut ja jotka ovat ”Helsingin vika” ovat ruuhkaisat ruokakaupat ja se, että kesällä täytyy erikseen LÄHTEÄ ulos (=puistoon/rannalle), kun ei ole omaa pihaa. Mutta niistäkin olen selvinnyt :) Lopuksi tunnustan vielä, että kävelen kyllä nopeasti, mutta se johtunee pitkistä jaloistani ;) Eikä sen takia kenenkään tarvitse loukkaantua. Joskus varmaan ruuhkassa törmäilenkin vahingossa ihmisiin.

    Tämä ei ollut puolustuspuhe Helsingille – tiedän, ettei kaikki viihdy täällä eikä tarvitsekaan viihtyä :) Minä olen kuitenkin löytänyt kotini täältä, enkä halua enää koskaan muuttaa pois. Täällä on huonoja puolia, mutta toisaalta (itselleni) paras yliopisto, hyvät julkiset kulkuyhteydet, meri ja muuta luontoa, kaupunkia, tapahtumia, musiikkia, helppo reitti ulkomaille jne.

    Tykkää

    1. No mulla on metrin mittaset jalat, mutta ei hyödytä :D ja mieltymykset ovat totta kai yksilöllisiä, samoin kokemukset ovat aina subjektiivisia, niin ei mikään ihme, että ihmiset kokevat saman paikan eri tavoin :) minullakin monta ystävää, jotka löysivät onnensa nimenomaan Helsingistä

      Tykkää

  8. Minulla vaivaa koti-ikävä jo Oulussa, voin vaan kuvitella kuinka kauhiaa on olla nuin kaukana ja ihan eri maailmassa. :D Täällä ihimiset ei niinkään oo ongelma (paitsi liikennekulttuuri on kyllä ihan kauhia, kukaan ei väistä ketään, aina on kiire ja ajatellaan vaan ittiään ja maalaisjärki on karissut jonnekin), mutta täälläkin riittää ruuhkia niin kaupassa, autoillessa ko lenkilläkin, valosaastetta ja ainaista meteliä. Ja sitä pimiää ja vesisajetta. Ja yksi mikä ittiäni häiritsee on se, että ihimiset tunkee niin iholle. Kaupassa pusketaan päälle kärryjen kans, lenkillä kävelijät ja pyöräilijät viuhuu sentin päästä ohi ja koiranpennun kans ei tunnu saavan yhtään tilaa ko pusketaan täyttä höyryä tulemaan niitten omien koirien kans, hyvä että ehtii väistää kapialla lenkkipolulla alta pois. Ehkä täälläkin kaikilla on vaan semmone jatkuva kiire? Ahistavaa. Ja hauskaa sinänsä, että sitä rauhan ja hilijaisuu’en kaipuuta joutuu aina niin kauhiasti selittelemään, muttako ei vaan yksinkertaisesti ole tottunut tämmöseen. Vaikka kukaan ei oleta, että kaupungin sykkeessä eläneen ja kasvaneen ihimisen pitäisi jotenkin perustella sitä, miksi mettä ei passaa.

    Tykkää

    1. Olen kyllä samaa mieltä itälappilaisen kans, että noita ruuhka ja kiiree ongelmia löytyy jo Oulustaki. Olen asunu jo 6 vuotta Oulussa, mutta joka kerta kauhistelen pitkiä kassajonoja, ankeata syksyä, märkiä talvia, jatkuvaa melua ulkona ja liian ahtaasti sullottuja ihmisiä. Ihmiset ovat kyllä oikein mukavia, mutta heidän ymmärrys loppuu juuri siihen kun kerron matkustavani kotikonnuilleni niin tiuhaan ja yrittäväni selittää, että siinä hiljaisuudessa on vain jotakin lumoavaa eikä sitä pysty selittämään jos ei ole sitä ikinä kokenut.

      Tykkää

      1. Ihan ko olisi omia ajatuksia lukenut! Lohuttaa tietää, että täällä Oulussa on joku muukin, joka ajattelee samoin. Itellä on nyt neljäs syksy menossa ja oon vaan ollu ittelleni armollinen ja lakannut potemasta huonoa omaatuntoa siitä, ko en vaan kotiu’u tänne, enkä tykkää. Monta aikaa meni ihimetellessä sitä, ko ikinä ei vaan tullut se olo, että olisi kotikaupungissa ja pois oon lähteny aina ko vaan pääsen. Pitkän aikaa selitin, että se on tämä syksy/talavi ja että kesät ois varmaan parempia Oulussa, ko tuli oltua aina kesät muualla töissä, mutta sitten olin viime kesän lähes kokonaan Oulussa ja ei se kyllä siitä kummentunut. :D Nyt elän vaan siinä ajatuksessa, että vajaan vuojen päästä pääsen muuttamaan pois.

        Eikä se, etten minä vaan yksinkertaisesti tykkää Oulusta ja kotiu’u tänne, ole mikään henkilökohtainen loukkaus ketään, joka tykkää, kohtaan. Samalla lailla tiijän, ettei kovin moni ymmärrä minun kaipuutani takasin sinne, missä koti oikiasti on, eikä voisi ikinä asua siellä. Eikä tarttekaan, ei kukaan pakota. Mutta ei kenenkään tartte pakottaa minuakaan kaupunkiin (vaikka nykyinen suomalainen politiikka tuntuuki vähän siihen suuntaan olevan). Eikä sekään ole minulta pois, jos joku on ihan rakastunut Ouluun tai asunut täällä koko elämänsä ja haluaa tänne jäähäkin. Päin vastoin, hyvä jos joku voi täällä olla onnellinen, minulla se on vähän kiikun kaakun. Voitaisiinkin kaikki asua siellä, mikä meille parhaiten passaa, eiks je? Ja jos väliaikaisesti ollaan pakon eessä jossaki muualla, niin täytyypi vaan aatella, että kyllä sekin joskus loppuu. Ja itte olen päättänyt, että jos joku vielä rupiaa kauhistelemaan ja kyseenalaistamaan tulevaa muuttoani napapiirin paremmalle puolelle, alan vastareaktiona kauhistelemaan ihimisten halua jäähä kaupunkiin. Ehkä sitä kautta joku ajattelematon saattaisi hoksata, että sama ei sovi meille kaikille. Jokku meistä haluaa takaisin sinne laimealle maaseu’ulle ja on muutenki ihan laimeita tyyppejä, ko ei keksi mitään tekemistä kaupungissa. :D Koska voisko kukaan keksiä laimiampaa juttua, ko istuksia tunturin huipulla kuuntelemassa hilijaisuutta ja ihailemassa avaraa maisemaa…

        Huh, voisin paasata tästä aiheesta vaikka loputtomiin.

        Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s