Pohdintaa

Edessä loistava tulevaisuus

On niin helppoa jäädä jumiin juuri tähän hetkeen ja harmaaseen menneisyyteen. Niihin keskittyessä se tulevaisuuskin näyttää yhdeltä suurelta kaamoslandialta, vaikka todellisuus voikin olla ihan toinen.

Ja onkin.

Jos vain uskon siihen.

Kun lauantaina rojahdin sohvalle kuudennen peräkkäisen työpäivän jälkeen vain noustakseni sen verta oudossa kulmassa ylös, että löin takaraivoni todella kovaa kaappiin ja sain pienimuotoisen aivotärähdyksen, niin kieltämättä sillä hetkellä tuntui, että kaikki on huonosti. Aivan kaikki. Ei auttanut, vaikka kissa yritti samaan aikaan pyyhkiä kyyneleitäni hännällään ja avokkini piti kainalossa samalla kun tunnustelin päähäni kasvavaa naurettavan suurta pattia.

Sillä hetkellä tuntui aidosti siltä, että kaikki on huonosti. Vaikka niin moni asia oli hyvin. Minulla on lemmikki, parisuhde, asuinpaikka, ”työpaikka” ja koulutus ja toivottavast parin kuukauden päästä joko koulutusta vastaava työpaikka ja/tai uusi opiskelupaikka. Minulla on sopivasti vararavintoa kertynyt pitkää talvea varten ja ystäviä, joihin voin aina luottaa. Minulla on rahaa, vaikka tuntuukin, että se on aina loppu tai loppumassa. Mutta silti sitä on sen verta, että pystyn tätä vararavintoani ylläpitämään.

Minulla on tärkeä harrastus ja toimiva(hko) lääkitys, kaikki tarvittavat elektroniset vempeleet ja vessanpönttö täynnä juotavaa vettä jos vaikka hanat joskus lakkaavat toimimasta.

10014272_10152773685590550_2062670665_oJa edessäni on monta ovea. Ainakin kymmenen. Jokaisen takana on loistava tulevaisuus, eli mitään hätää ei ole. Minusta voi tulla vielä ihan mitä vain ja voin päätyä ihan minne vain. Tavallaan hirvittää, etten voi YHTÄÄN sanoa, että missä tulen asumaan kun vuosi vaihtuu enkä sitä onko silloin saman katon alla sekä Pässi että mies vaiko pelkkä Pässi ja mies jossain toisessa paikassa. On niin kivaa olla kolmestaan, että pelottaa ajatella, jos joudummekin hajaantumaan joksikin aikaa.

Samaan aikaan siis toivon, että asiat pysyvät ennallaan ja että asiat muuttuvat.

Eniten kuitenkin toivon, että saan pakata vaatteeni jätesäkkeihin ja raahamaan ne Uudenmaan rajojen ulkopuolelle. Helsinki ei ole hyväksi psyykkelleeni. Hesalaiset puhurit tuntuvat paljon pahemmilta kuin tuntemani tunturituulet ja pieni kyynel vierähtää aina poskelleni kun tajuan, että menee vielä kaksi kuukautta, ennen kuin pääsen edes vierailulle sinne, minne aurinko ei paista.

Ja kaiken tämän takana on yksi suuri kysymys: Mikä minusta tulee isona?

SEURAA HIKISTÄ KINKKUA
BLOGLOVIN’ BLOGILISTA INSTAGRAM TWITTER FACEBOOK

 

6 thoughts on “Edessä loistava tulevaisuus

  1. Joskus tosiaan voi tuntua siltä, että kaikki mättää, vaikka oikeasti kaikki onkin tosi hyvin. Samankaltaisia fiiliksiä oli itselläni joku aika sitten…omalla kohdallani se kuuluu tähän alkutalveen ja pimeyteen.
    Vaikka en tiedäkään millaista Helsingissä on asua, niin voisin jotenkin kuvitella, miltä sinusta tuntuu. Itsekään en varmaan oikein viihtyisi koska olen melko ”mettäs kasvanu”. :D

    Tykkää

  2. Uuteen ympäristöön tottuminen ja etenkin oppiminen pitämään siitä voi olla hankalaa! :( Isääni täällä Helsingissä asumiseen on ainakin auttanut ajoittainen metsässä käyminen, onhan täällä pääkaupunkiseudulla metsääkin, kun tarpeeksi kauas ajaa. Itse opettelen pitämään uusista paikoista esimerkiksi luomalla itselleni mukavan ja turvallisen paikan jostain tietystä kahvilasta, missä voin rauhassa käydä kahvilla ja lukemassa lehteä. Löytämällä uusia lemppari-paikkoja, joihin voi sitten liittää mukavia ja rauhallisia muistoja voisi ehkä auttaa. Huonot kokemukset ja tuntemukset helposti leimaantuu myös tiettyihin paikkoihin, etten ihmettele jos olet alkanut liittää stressin Helsinkiin. Helsingissä on paljon hyvääkin ja kotoisaksi voi olonsa opettaa etsimällä ja löytämällä ne omat jutut tästä miljööstä.
    Tsemppiä ja voimia kuitenkin sulle! Iso elämänmuutoshan sulla on selkeesti meneillään ja se vie varmasti paljon voimia mutta toivottavasti myös tuo elämääsi uutta inspiraatiota ja unelmia. :)

    Tykkää

  3. Moi Jenny!

    Löysin blogiisi äsken ja voi kuinka ihana tekstejäsi on lukea. Tosin pitäisi lukea tenttiin, mutta blogisi vie voiton! ;D

    Ihanaa torstaita!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s