Yleinen

Kevätkoomailua

No niin. Nyt olen katsonut Netflixistä kaikki Elementaryn jaksot, joten saatan ehtiä istahtamaan koneellekin useammin. Mikä on ihan paikallaan, koska deadlinet alkavat vilkuttaa useammassakin kurssissa, kuoron konsertit lähestyvät ja yllättävän paljon työtkin haluaisivat sujahtaa vapaa-aikani puolelle. En valita, sillä nyt eletään lempivuodenaikaani.

Toki tässä pientä kateutta aiheuttaa se, että sukulaiset ja ystävät postaavat Facebookin täyteen lasketteluvideoita, pilkkimiskuvia, porokisakatselmuksia ja hankikävelykirjoituksia. Itse näen ikkunasta sulan maan, jossa ei vielä kasva mitään. Menisi ihan marraskuusta.

12501886_251415251863647_787670417_n

Sairastuin lepoviikolla sopivasti flunssaan ja köhä piti seuraa tämänkin viikon. Tästä syystä salilla tuli tehtyä vain puolitehoilla ylävartaloa, etenkin kun perjantaina heräsin uudelleen kipeän kurkun kanssa. Näyttää johtuneen ihan vain yskänrasittaman kurkun laulutunnin jälkimainingeista, koska muutoin olo on pysynyt terveenä. Mitä nyt tänään olen lähinnä maanut koomassa sohvalla jossain unen ja Elementaryn välissä. Nytkin suunnittelen nukkumaan menoa, mutta ehkä kuudelta on liian aikaista.

Vai onko?

Mutta huomenna olisi tarkoitus palata jälleen normaaliin aktiivisuusrytmiin niin kuntosalin kuin bloginkin osalta. Juttuideoita roikkuu tietokoneen näytöstä ja kaikenlaista muutakin pitäisi ehtiä tehdä ennen kuin täytän 28.

Ah, sitä pitää vielä hehkuttaa, että boksihyppyennätykseni nousi kahdella sentillä. Oletin pitkään, että yksi salilla oleva laatikka on HUOMATTAVASTI korkeampi kuin se korken rengas, jonka päälle saan hypättyä. Tästä syystä en yrityksistä huolimatta koskaan uskaltanut ponnistaa laatikon päälle.

Nyt viimeksi sitten päätin selvittää, että kuinka paljon korkeampi tuo laatikko onkaan ja siirsin sen renkaan viereen… Korkeus eroa nippanappa kaksi senttiä.

Yllättävää kyllä sen jälkeen laatikon päälle hyppääminen sujui kuin kevyesti bulkanneelta gasellilta. Jälleen huomasi, kuinka suuri merkitys päällä on fyysisissäkin suorituksissa.

Seuraavalle tasolle eroa tuleekin sitten n. 10 senttiä ja saa nähdä uskallanko kokeilla sitä ennen kesää. Tarkoitus olisi.

Samaten tarkoitus olisi alkaa kulkea lihasvoimalla työmatkat, kun maa on sula ja aurinko paistaa.

Harmi kyllä autolla liikkuminen on niin paljon mukavampaa.

SEURAA HIKIKINKKUA
Facebook | Instagram | Bloglovin
Snapchat: jenskysii

 

 

3 thoughts on “Kevätkoomailua

  1. Omaa työmatka-autoiluintoa vähensi huomattavasti se, kun parkkeeraus ilmaisille paikoille sai stopin. Sen jälkeen on jännästi mieluummin pyöräillyt 15 minuuttia kuin ajanut keskustaan 10 min, etsinyt parkkipaikkaa 15 min ja sitten kävellyt työpaikalle 15 min.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.