Yleinen

Äänen ehdoilla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jälleen meni yksi viikko ja sekin tuntui valuvan hukkaan sen kuuluisan elämänmuutoksen tiimoilta. Poden yhä todella sitkeää yskää (onneksi nyt näyttää olevan laantumassa) ja koska huomenna meillä on kuoron kanssa ”ensiesiintyminen”, jossa allekirjoittaneella on soolo, niin olen vetänyt tämän viikon täysin äänen ehdoilla. En siis ole hengästyttänyt itseäni lainkaan, etten yskisi niin mahdottomasti ja rasittaisi äänihuulia sekä keuhkoilla olisi aikaa puhdistautua. Kuorossa laulaminen on armollista, mutta kun soolossa sattuu olemaan muutama terveenäkin yllättävän haasteellinen nuotti niin haluaisin, että sen esteenä olisi pelkästään jännitys.  Kauniilta se ei tule varmaankaan kuulostamaan, mutta kuhan osuisi edes nippanappa kohdalleen.

Saa nähdä kirraako ääni huomenna kurkkuun vai jämähdänkö HUIKEAN koreografiani (inspired by RuPaul’s Drag Race) ajaksi paikalleni. Luotan siihen, että nykyään osaan suhtautua asioihin asiaan kuuluvalla rentoudella mutta paikan päällähän sen vasta huomaa miten käy.

Laskurini ilmoitti minulle, että kesälomaan (=työttömyyteen) on enää 48 päivää aikaa. Oppikirjojen sivut alkavat olla lopussa ja paperitöitä naaman edessä. Tähän samaan syssyyn kaikki laiminlyömäni opo-kurssitkin alkoivat koputella olkapäähäni, että jotain pitäis niillekin tehdä. Hupsista taas. Uskon, että Hikikinkku tulee olemaan kesään asti hieman normaalia hiljaisempi (kuten viime aikoina on huomattu) mutta nyt pitää priorisoida ja Netflix menee heittämällä kaikkien oikeiden velvollisuuksien ohitse.

*Kuusi tuntia myöhemmin*

Ah. Tekstin innoittamana sain tehtyä yhtä opiskelujuttua pidemmälle, treenattua huomista varten, syötyä liikaa, juoruiltua Sadun kanssa pitkästä aikaa JA katsottua RuPaul’s Drag Racen kuudennen tuotantokauden loppuun.

Luovat tauot ovat joskus parhautta!

Joka tapauksessa… Tarkoitukseni olisi ensi viikolla palata normaalin liikuntakyvyn omaavan ihmisen elämään. Minun ei tarvitse enää ajaa autolla töihin. Tiet ovat sulat. Minulla on kaksi puolityhjää rengasta, rikkinäinen pumppu ja kypärä. Voin aivan hyvin pyöräillä.

Lisäksi lumien sulattua ymmärsin, että kesä on aivan tässä lähellä ja kesäkuntoni on edelleen olemassa lähinnä korvieni välissä. Siellähän sen kuuluukin olla, mutta mielelläni hieman polttelisin rasvaa vielä ennen shortsikelejä. Tällä viikolla sokerittomuuteni on myös mennyt aika vinhaa vauhtia alamäkeen, mutta keskiviikkoon asti ajattelin olla kiltisti. Ja sen jälkeen aloitan cheat meal -taktiikan samalla kun treeniohjelmani vaihtuu.

Vielä pitäisi sekin suunnittella.

Mutta pääpiirteittäin elämässäni on asiat nyt oikein hyvin. Pitkästä aikaa. Tästä olotilasta ehdinkin nauttia sen 48 päivää kun elämäntilanne jälleen vaihtuu ja vaadin aina sen puoli vuotta totuttautua muutoksiin. Seuraava seesteinen kausi odotettavissa siis huhtikuussa 2017.

SEURAA HIKIKINKKUA
Facebook | Instagram | Bloglovin
Snapchat: jenskysii

2280x300

Junkyardin mid season sale* on alkanut! Kasa miesten ja naisten sport- ja street-tyylin vaatteista ovat nyt jopa -80%.

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.