Yleinen

Joko saa lopettaa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvan mekko: House of Brandon

”Joko saa lopettaa?” lausahdus on tuttu. Kuulen sitä töissä usein (oppilailta), itse kyselen samaa Wilhelmiltä ja itseltäni aina kuntosalilla ja HIIT:ien aikana ja Wilhelm kyselee sitä minulta, kun haluan otatuttaa monta sataa valokuvaa itsestäni tai jos olen jälleen kerran pakottanut hänet pelaamaan kanssani Unoa.

Itse viimeksi harkitsin jonkin asian lopettamista eilen, kun tajusin jälleen yhden kurssin deadlinepäivän olevan tänään maanantaina ja valmiina 15 sivuisesta oppimis- ja lukupäiväkirjasta oli puoli sivua. Olin olettanut, että sen voi palauttaa myös kesällä, joten ei hätää. Pah. Sinne solahti sekin kurssi. Siinä minä istuin koneen ääressä itku kurkussa ja sätin itseäni. Oli aika, jolloin olin nipo. Tein tehtäväni, kirjoitin esseet kahdessa päivässä ja luin tenttiin keittiönpöydän alla (tiedättehän, joskus sitä keskittyy kaikken parhaiten ihan kummallisissa paikoissa). Tämän vuoden aikana olen saanut aikaiseksi pari AHOT-hakemusta ja muutaman hassun kirjoitelman. Kesällä tiedossa on yksi tentti, yksi lukupäiväkirja ja yksi kokonainen kurssi. Näistä huolimatta vuoden saldoni jää sellaiset 30 opintopistettä vajaaksi suunnitellusta.

”Vihhaan itteeni”-kohtauksen jälkeen hengitin sisään, hengitin ulos ja päätin olla armollisempi. Lopettaminen olisi viimeinen virhe. Kummakaan, että opinnot tuntuvat etäisiltä kun ne sijaitsevat 450 kilometrin päässä. Ensi talven vietän 99% varmuudella Joensuussa ja aion pystyttää sellaisen opiskelukuplan, ettei paremmasta väliä. Sitä en tiedä miten saan kaikki neljä harjoittelua tungettua tuolle lukuvuodelle, mutta eiköhän  sekin onnistu. Pääasia on, että vuoden päästä tähän aikaan olen sellaisessa pisteessä, että voin huoletta hakea töitä ja syksyllä 2017 jää vain muutama kurssi jos on jäädäkseen.

Eilen harkitsin lopettamista myös kuntosalilla. Kyseessä oli maksimipäivä. Tunnetaan jatkossa myös nimellä pettymysten päivä. Penkistä nousi yllättävän kevyesti lämmittelyssä ja ajattelin, että nyt… Nyt nousee 60kiloa! Olin oikeasti niin liekeissä, kun sain kevyesti ilman varmistajaa tehtyä 40kg kymmenen toistoa ja useampikin olisi sujunut. Vetäsin  sitten kerralla kymmenen kiloa lisää tankoon ja…

Noh, se viisikymppiä nousi sitten noin viisi senttiä rinnasta. Pitkään pomminvarma-painomäärä ei siis todellakaan omin voimin olisi noussut ylös saakka. Päätin silti kokeilla myös 55kiloa, jonka sain helposti laskettua kyllä rinnalle, mutta siitä se ei sitten milliäkään liikahtanut.

(Boksi)kyykyssä meni sentään 90kg. Sitäkään en kyllä laske, kun tein smithissä. Satasta kokeilin ja jäin boksille istumaan. Harmitti sekin, kun odotin reisiltäni vähän enemmän. Smithissä tein, koska vapaan tangon paikka oli varattuna ja siinä ei muutenkaan ole sopivalla korkeudella stopparia jos kyykystä ei pääsekään enää ylös. Siinä jatketaan siis suosiolla vielä 60kilolla niin kauan, että rohkaistun isompiin.

Maastavedossa nousi sentään satanen. Tällä massalla ja treenitaustalla en kyllä leuhota, mutta vetoan siihen, että treenaan kyseistä liikettä arviolta kolme kertaa viidessä vuodessa. Jos nyt vähän säännöllisemmin, niin pääsisi naisten lukemiin käsiksi. Jotenkin koen, että 150kg on vasta sellainen määrä, joka ON jo jotakin.

Nyt lähden kohta vetämään porrastreeniä. Saa nähdä tekeekö siinä mieli lopettaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvan mekko on tosiaan lahjakortilla tilattu House of Brandonilta*. Tajusin viimeisimmässä kuorokonsertissa, ettei minulla ole MITÄÄN siistiä ja mustaa päälle puettavaa. Esiinnyin sitten kauhtuneissa farkuissa ja treenitopissa, kun muilla oli mekkoa ja jakkua :D Tämän mekon materiaali on aika paksua, joten ikävää makkarakuoriefektiä ei tule ja pysyy hyvin paikallaan. Menisi myös töissä, jos en viettäisi puolet päivistä risti-istunnassa lattialla.

Oma mekkoni on kokoa L ja se onkin ainoa jäljellä oleva koko. Onneksi kaupasta löytyy nyt kesän juhlakautta ajateltuna paljon erilaisia pikkumustia (moni vielä alessa) ja värikkäämpääkin leninkiä löytyy. Käys kurkkaas oisko jotain kivaa. Itselleni on kesällä tiedossa ainakin yhdet lakkiaiset ja yhdet häät, mutta tarkoitus olisi koittaa laajentaa vaatevarastoa MAHTUMALLA jo olemassaoleviin mekkoihin :D Positiivista on, että menevät kiinni. Eriasia pystynkö vielä hengittämään niissä.

SEURAA HIKIKINKKUA
Facebook | Instagram | Bloglovin
Snapchat: jenskysii

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s