Yleinen

Epävarmuustekijöitä

onnistuja

 

Entäs jos et kuitenkaan onnistu missään mitä yrität?

Takaraivoni on hetkittäin turhauttavan lannistava. Olen tietoisesti koittanut muuttaa negatiivisen, piruja seinille maalailevan maahanlyöjän positiiviseksi ja itseensäluottavaksi cheerleaderiksi. Negatiiviset ajatukset ruokkivat negatiivisia tekoja, ja kukapa nyt onnistuisikaan jos tuomitsee itsensä jo ennen aloittamista.

Ymmärtäähän sen, ettei siitä sisäisesti optimisti-hörhöstä ole helppo pitää aina kiinni. Vaati uskomattoman paljon, että sain itseni rauhoittumaan tulevan syksyn suhteen. Olen aloittanut siitä stressaamisen yli vuosi sitten ja nyt kun tilanne on oikeasti edessä parin viikon päästä niin… Klups vaan sullekin.

Tiedän, että olen jauhanut blogissani jo kyllästymiseen asti tulevista muutoksista :D Rahatilanteen olen jo hyväksynyt ja sotasuunnitelman laatinut. Tiedän,että pystyn elämään vähällä, koska DAA, olen elänyt ennenkin. Osaan käyttää rahaa järkevästi ja luopua turhasta. En tiedä kiinnostaako ketään opiskelijabudjetilla sinnitteleminen, mutta ajattelin ottaa senkin puolen esille blogissani, koska todellakin tiedän, etten ole ainoa työtön/opiskelija/rahallisesti haastava.

IMG_4422(oottakaa kun kuulette näistä ”leuanveto”-kuvauksista :D Tapasin siis maanantaina Punttimimmiä ja räpsittiin jos jonkinmoista kuvaa)

”Kropallisestakin” epäonnistumista olen ehtinyt pelätä. Kun on pian kolme vuotta sinnitellyt kilpirauhasongelmien kanssa ja paininut varmasti kymmenen vuotta hämmentävän ruokasuhteen kanssa, niin en aina osaa suhtautua omaan kehooni niin positiivisesti mitä pitäisi. Etenkin stressi ja muutokset tekevät sen, että helposti voi pitää niitä pieniä muutoksia ja onnistumisia turhina. Mitä hyötyä on lenkkeilystä kun ei pääse enää elokuussa salille? (kortti on käytetty ja uutta turha ostaa) Mitä järkeä kävellä Pokemonien perässä kun tehokkaampaa olisi juosta zombeja-karkuun? Mitä järkeä on syödä fiksusti, kun en voi liikkua?

Niin, koska liikkuahan voi vain kuntosalilla? Jenny, haloo. Sinun massiiviset gainsisi eivät katoa mihinkään kolmessa viikossa ja stressi on helpompi kestää kun käy välillä ulkona tuulettamassa päätä ja ajatuksia. Lisäksi olohuoneen kirjahyllysty löytyy vinopino painolevyjä ja säädettävät käsipainot, että mitä jos käyttäisit vähän mielikuvitusta, jos lihaskato pelottaa?

Joensuun opiskelijaliikuntatarjonnan olen selannut jo läpi ja VAU! Vaikuttaa ihan mielettömältä. Rovaniemen tasolle ei aivan päästä (siis silloin kun minä siellä asuin, nykyisestä en tiedä) mutta tarjonta on siitä huolimatta aivan loistava. Eikä lukuvuosi maksa kuin 66€ ja sillä hinnalla sitten saan laukkoa vaikka joka päivä salilla tai erilaisissa ryhmäliikunnoissa. Tähän kun yhdistetään se, että pistän autoni jo syksystä seisontaan ja alan kulkea pyörällä/kävellen niin tilanne on parempi kuin kahtena edellisenä syksynä yhteensä.

Ehkä parhaiten epäonnistumiselta välttyisi, jos ei suunnittelisi liikaa. Ei miettisi turhaan sitä, kuinka usein käy aamu-uinnilla, missä välissä juoksee zombi-ohjelman loppuun, koska oppii seisomaan päällään ja uskaltaako Joensuussa liikkua kello viiden jälkeen missään (käsittääkseni uskaltaa, en tiedä mistä olen saanut päähäni kuvan Joensuusta vaarallisena kaupunkina… Etenkin kun sekä Sodankylä että etenkin Rovaniemi menevät väkivaltalistalla heittämällä ohi Joensuusta). Toisen listan mukaan Joensuu on Suomen viidenneksi turvallisin kaupunki. Rovaniemeä ei TOP-10:ssä näy. Kappaskummaa.

Oonpa pysynyt hienosti asiassa koko postauksen ajan. Nopeana yhteenvetona voisin todeta, että epäonnistuminen ei aiemminkaan ole kohdallani johtanut mihinkään sellaiseen, mitä aika ei korjaisi. Lopullinen epäonnistuminen raha-, opiskelu- tai kroppa-asioissa on lähestulkoon mahdotonta.

GERONIMO!

SEURAA HIKIKINKKUA
Facebook | Instagram | Bloglovin
Snapchat: jenskysii

2_fi_EW8YUlK.jpgSportamoressa tämän viikonlopun ajan lähes kaikki treenivaatteet -20% tai isommassa alennuksessa! Muun muassa uusin BLACC-mallisto (jota on tullut kehuttua vapaaehtoisesti!)

 

 

6 thoughts on “Epävarmuustekijöitä

  1. 22 vuoden kokemuksella voin sanoa, että Joensuussa uskaltaa liikkua iltaisin. Haluatko paljastaa blogissa mihin kaupunginosaan muutat ja saako tulla moikkaamaan, jos tuut vastaan joskus? : D

    Tykkää

    1. Googlesta katsoen lähellä yliopistoa! :) mikä on täydellistä, ei todellakaan siis tarvitse autoa liikkumiseen. Ja ihana tietää, et mun käsitys on ihan väärä :D

      Tykkää

  2. Olen asunut 2 vuotta Joensuussa ja täysin rakastunut paikkakuntaan. Maisemat hellii ja vaikka asun keskustassa niin luonto on yllättävän lähellä <3 Asun itsekin yliopiston lähellä ja hyvin rauhassa on saanut ulkona tassutella. Ilmeisesti enemmän äksöniä löytyy torilta ja sen viereisestä vapaudenpuistosta (uutisissa joskus jotain). En ole kuitenkaan itse koskaan nähnyt mitään.

    Tykkää

  3. Päivitysilmoitus: Vuosikatsaus 2016 | Hikikinkku

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s