Yleinen

Täytyy jaksaa

sitaatti2

Kyllä. Ylläolevassa kuvassa yritän kärrynpyörää. En osaa sitä vieläkään :D

Helmikuu on sujunut hieman epämääräisissä tunnelmissa monessakin mielessä. Autottomana Ikaalisten maaseudulla on laittanut ateriarytmini hituralleen ja liikuntamääräkin on hieman tipahtanut totutusta, kun hyötyliikuntaa ei tule yhtä paljon kuin ennen. Ensi viikolla tämäkin jo loppuu, ja pääsen palaamaan akateemiseen kuplaani ja nk. Joensuu-rytmiini.

Olen kuitenkin saanut revittyä itseäni liikkeelle. Olen lenkkeillyt, käynyt salilla ja löytänyt sellaisen sovelluksen kuin Freeletics, joka kiduttaa minua mm. hirveillä määrillä burpee-liikettä. Paino pysyy kiltisti siinä missä on ollutkin, mutta koitan nyt vain keskittyä sellaiseen hyvään oloon, liikkumiseen ja järkevään syömiseen. Sokerilakkoni meinaan välillä unohtaa, mutta pistetään se taas tulille kun saavun Joensuuhun :D

Bloggausintoni on monestakin syystä ollut hieman jäissä. Tässä on tullut mietittyä vähän sitä sun tätä ja mietinnät jatkuvat edelleen. Kaiken energiani pyrin laittamaan Netflixin sijasta opintoihini, joiden loppusuora todellakin jo häämöttää ja vihdoinkin voin alkaa hakea TÖITÄ ihan aikuisten oikeasti :D Tietäisipä vain, mihin lääniin hakunsa kohdentaisi.

Minulla olisi ollut tänä viikonloppuna se verkkovapaaehtoiskoulutus, mutta sain avokiltani tuliaiseksi miesflunssan, joka tälläkin hetkellä tärisyttää sisimpääni. Toisaalta tämä lupa levätä tuli ihan tarpeeseenkin, vaikka koitan muistuttaa itseäni, että tietokoneella istuminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen ei varsinaisesti ole mitään fyysistä rasitusta, mitä pitäisi välttää :D Annoin nyt itselleni kuitenkin luvan katsoa vielä yhden jakson How to get away with a murderia ja palaan ohjaustyön oppaaseen sen jälkeen.

Valitsin postauksen kuvituskuvan siksikin, että kolmen kuukauden päästä eletään muutoksen kuukautta. Kolme kuukautta eteenpäin ja minulla pitäisi olla hyppysissäni pätevyydet sekä opoksi että opeksi. Ehkä minulla on silloin tiedossa jo tulevan syksyn työpaikkakin. Asuinpaikkakin voisi siihen mennessä olla varmistunut ja voisin alkaa toimia sen vaatimalla tavalla. Nyt vaan täytyy jaksaa.

Seuraa Hikikinkkua
Facebook | Instagram | Bloglovin | YouTube
Snapchat: jenskysii

3 thoughts on “Täytyy jaksaa

  1. Tulipas nyt vaan mieleen, että milloin tulee se aika kun ei tarvitse jaksaa? Tuntuu että elämä on jo monta vuotta ollut yhtä ”jaksan vielä tämän ja sitten helpottaa”. Vaan vielä se ei ole helpottanut. :D

    Tykkää

  2. Heippa! Olen seurannut blogia jo pitkään mutta myönnän, että opintoihisi liittyviä asioita vähän ”puolella korvalla”… no, nyt se koskettavatkin omaakin elämää ihan eri tavalla joten toivon, että ehtisit vastata!!:) yritin hakusanojen avulla etsiä tietoa blogistasi, mutta se oli puhelimella hidasta enkä oikein löytänyt etsimääni..

    Eli siis – opiskelet nyt maisterin tutkintoa Joensuussa. Oletan, että siinä on paikallaolopakko kuten aikalailla kaikissa maisteritutkinnoissa taitaapi olla.. mutta jos nyt muistan/ymmärrän oikein, pääsit sisään jo vuonna 2015. Eli et ollut Joensuussa/ et opiskellut ekaa vuotta.. koska olit Ikaalisissa :). Miten tämä onnistui, eikö sääntö ole että ekaa vuotta EI saa enää ilmoittautua poissaolevaksi?
    Miten siis, opiskelupaikan vastaanotettuasi, olit ekan vuoden pois?
    Toivottavasti pointtini ymmärtää ja osaisit kertoa, mitä taikoja teit tämän onnistuttua :-D

    Tykkää

    1. Opiskelin etänä sen minkä pystyin/jaksoin töiden ohella :) kävin syksyllä pari kertaa lähijaksoilla. Olin siis ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistolle, en vain ollut läsnä fyysisesti.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s