Kilpirauhastelua

Kilpirauhasarvoni nykyään…

20838109_903783676435271_7658435144176369664_n

Kilpirauhasarvoni ovat aina olleet niissä kuuluisissa viitearvoissa ja TSH on ollut koko lääkityksen ajan laskusuunnassa ja olo kohentui sitä mukaan mitä lähemmäs nolla tuli.

Marraskuu14: 2,06
Kesäkuu15: 1,36
Tammikuu15: 0,85
Syyskuu16: 0,80

Ja nyt elokuussa17: 2,08. T4V on puolestaan 13,7, kun se alussa oli 12. Se siis on hivenen parempana pysynyt.

Ihminen on kokonaisuus, enkä ihmettele ollenkaan, etteikö arvojen huonontumisen syynä voisi olla kohtalaisen pitkään jatkunut stressi. Tilanne ja olo ovat kokonaisuutena paremmat kuin marraskuussa 2014, jolloin en esimerkiksi hikoillut ollenkaan ja minua heikotti jatkuvasti. Nyt on lähinnä heikottanut ja nukuttanut, mutta ihan täysin pysähdyksissä kroppa ei tunnu olevan. Aivosumukaan ei ole yhtä paha kuin silloin, jolloin en muistanut käytännössä mitään ja olin naamaltani harmaa. Epäilemättä tuota oloa kohti tässä oltaisiin tallusteltu nytkin.

Lääkärin kanssa oli puhetta, että mahdollisesti kokeilemme lääkityksen pikkuriikkistä nostamista. Koska arvoni eivät ole mitenkään surkeat, ei mitään radikaalia kannatakkaan tehdä, ettei päädytä sinne YTHS-lääkärin pelotteleman liikatoiminnan puolelle. Hoidetaan stressiä ja hoidetaan kilpparia. Selvää on, että oloni on parhaimmillaan kun TSH on alle ykkösen.

Nyt minulta otettiin myös vihdoinkin myös T3V ja TPO-vasta-aineet(?). Ensimmäinen on 4,7, toinen 30 eli varsin keskivaiheen ihminen olen jokaiselta arvoltani. Onneksi tämänkertainen lääkärikin tiesi sen, että hyvät arvot ovat varsin yksilökohtaisia. Toinen voisi minun kombollani olla elämänsä kunnossa, itse olen käynyt jo useamman kuukauden enemmän tai vähemmän hitaasti.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on monen kauhistelema muotisairaus, enkä itsekään oikein tiedä käynkö vajaalla vai olenko muuten vain epätasapainossa. Pelkkien arvojen tuijottaminen ei ketään tee autuaaksi ja harmittaa jokaisen sellaisen potilaan puolesta, joka on kohdannut esimerkiksi nimeltämainitsemattoman YTHS-lääkärin, jonka mukaan arvoni kertovat, että kaikki oireeni koskaan ovat johtuneet puhtaasti päästäni ja ne ovat parantuneet plasebo-ajattelun turvin. No, toki pääni on kaikin tavoin loistava (ja etenkin aivoistani pidän) mutta en nyt ihan kaikkea kunniaa antaisi mielikuvitukselleni. Toki ihmismieli on uskomaton ja itsekin uskon, että ajatusmaailman avulla voi vaikuttaa suuresti omaan oloonsa ja sitä kautta terveyteensä mutta… Niin… Sainko pelkän uskoni turvin värin palaamaan naamalleni, hikoilusysteemin käynnistymään ja ruumiinlämpöni sekä verenpaineeni nousemaan normaaleiksi? Ehkä, mutta väitän silti, etten ole hormonaalisesti ihan just niin prikulleen priimaa mitä joskus olen ollut.

Mutta positiivisin mielin syksyä kohden. Heti on luotto elämään vahvempi, kun on olemassa lääkäri, joka katsoo kokonaisuutta, kuuntelee potilasta eikä tuijota vaan niitä saamarin labratuloksia.

Seuraa Hikikinkkua
Facebook | Instagram | Bloglovin | YouTube
Snapchat: jenskysi

 1140_ucta_pwo_aug17_ftukzzzzzzz

Fitnesstukulla tällä viikolla iso läjä latausjuomia jopa puoleen hintaan.

4 thoughts on “Kilpirauhasarvoni nykyään…

  1. En mitenkään kiistä oireitasi mutta sivuhuomautuksena: kyllä, ihan mieli voi aiheuttaa tällaisia oireita. Sitä kutsutaan somatisaatioksi: esim. ahdistuneisuus voi aiheuttaa todellakin merkittäviä, ulospäin nähtäviä muutoksia elimistön tasapainoissa, esim. hikoilua tai palelua, sydämen tykytystä jne. En nyt siis kuitenkaan sano että asia olisi näin sinun kohdallasi mutta pidä mielessä jatkossa! :)

    Terveisin lääketieteen opiskelija

    Tykkää

    1. Moi! Tiedän tuon kyllä ja koitin sitä kirjoituksessa nostaa myös esille mutta samalla todeta, etten usko ihan noin kokonaisvaltaisia, pitkäaikaisia ja mitattavia oireita saa aikaan ilman, että mukana on jokin muukin kuin ahdistus/masennus :) Mutta epäilen kyllä, että pitkittynyt stressi voi olla osa syy siihen, miten arvot menossa huonompaan suuntaan ja aika nopeaan tahtiin kun vertaa aiempaan. Ihminen kuitenkin on kokonaisuus

      Tykkää

  2. Sun nykyisillä arvoilla mä nukahtelin työkoneen äärelle… :’D Yksilöllistä siis joo! Siksipä tätä sairautta hoitaessa pitääkin kuunnella niitä oireita, ei niinkään katsoa noita labratuloksia. …sit kun vaan löytää lääkärin, joka kuuntelee (helpommin sanottu kun tehty) :D

    Tsemppiä, toivottavasti hoitotasapaino löytyy pian! :)

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s