Kroppakuvia

Elämäni motivaatiomemenä

Minulle bloggaajana on tärkeää tarjota lukijoilleni realistista motivaatiota kohti terveellisempiä elintapoja. Koska kameran edessä on tässä tultu oltua viimeaikoina vähän enemmänkin, niin muokkasin inspiraationallisimmista kuvistani teille ”motivaatiokuvia”, joita voitte ihan vapaasti käyttää esimerkiksi tietokoneenne näytönsäästäjinä tai julkaista Facebook-feediinne, että kaverinnekin tietävät teidän olevan tosissaan elämänmuutoksen kanssa.

sitaatti5Tämä kuva on erityisesti heille, joiden on vaikea uskoa liikunnan tuovan minkäänlaista hyvää oloa. Olette väärässä. Kun haastatte kehonne ja mielenne ja YLITÄTTE omat rajanne,  saavutatte jotain sellaista, mitä sohvalla makaamalla ei voi koskaan saavuttaa: ilon, joka hehkuu teistä AINA ulospäin.

sitaatti6Tämä kuva on heille, jotka eivät usko koskaan saavuttavansa mitään suurta. Esimerkiksi kärrynpyörää. Kuvalla haluan kertoa, että oli lähtötilanne mikä hyvänsä, sinä voit vielä menestyä! Ei kukaan osaa täydellistä kärrynpyörää ensimmäisellä yrittämällä, mutta tyylipuhtaus on saavutettavissa tiukalla harjoittelulla. 

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä kuva on heille, jotka ovat aina kokeneet leukansa jonkinmoisena epävarmuustekijänä elämässään. Haluan antaa esimerkkiä siitä, että kaksoisleuankin kanssa VOI lentää. 

sitaatti7

Tämä kuva on heille, joihin kukaan ei usko. Minä uskon. Ja ”jos tahdot tietää missä meen, kato somesta.”

sitaatti1Tämä kuva on heille, jotka ovat jo vähällä luovuttaa. ÄLÄ TEE SITÄ! Nouse ylös ja yritä vielä kerran. Joskus se kerta on viimeinen ja sekin vain siksi, ettei sinun enää tarvitse yrittää, koska pääsit jo perille.

Tai kuolit.

sitaatti2

Tämä kuva on heille, jotka eivät näe vielä tuloksia. Anna itsellesi kolme kuukautta aikaa ja vertaa silloin yleisfiilistäsi ja kuviasi  tähän hetkeen: muutos näkyy varmasti!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä kuva on heille, jotka ensiyrittämällä helposti luovuttavat. Usko siihen, että pystyt kiipeämään jopa maailman korkeimman vuoren huipulle JOS LUOTAT itseesi!

sitaatti4

Tämä kuva on heille, jotka eivät uskalla luottaa elämän kantavan heitä juurikin sinne, minne heidän pitääkin päästä. Usko, että pahinkin suo muuttuu leppoisaksi kangasmaastoksi, kunhan vaan päättäväisesti tarpoo eteenpäin.

SEURAA HIKIKINKKUA
Facebook | Instagram | Bloglovin | YouTube
Snapchat: jenskysii

Kroppakuvia · Kuntosali · Pohdintaa

Katos kuntosali!

11850188_445293009006438_1736516297_n

Tänään sen tein! Pakkasin työreppuni sisällön salireppuuni ja töiden jälkeen huristelin pyörälläni Ikaalisten kylpylän kuntosalille! Yskitti ja nuha vaivasi edelleen, mutta olo oli kuitenkin sen verta energinen, etten malttanut enää yhtään lepäillä. Johan tässä on lepäilty koko elokuu.

Vaikka en todellakaan voi sanoa olevani missään hyvässä kunnossa, niin olin silti positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin kaiken massan varjossa pilkotti myös jotkin lihaksetkin. (siis muutenkin kuin tuollaisissa supernaturaaleissa asennoissa kuten kuvassa). Jotenkin ajattelin menettäneeni jokaisen lihassoluni kropastani, mutta siellä ne edelleen oli. Rintaa tehdessä sarjapainotkin olivat samoja kuin aiemmin.

Tauon huomasi lähinnä hauis- ja ojentajatreenissä. Treenipainot oli kevyemmät ja lihas väsyi nopeammin. Ja ai JUMALAUTA meni pumppiin. Puhuhuhu. Lihaskipu on jo nyt aika huumaava käsivarsissa, niin en malta odottaa aamua. Ai. Into kuitenkin tuntui heräilevän jo nyt. Tätä pitää saada lisää. Tätä pitää saada lisää joka viikko!

Tajusin treenivihkoani selatessa sen, että en voi jatkaa Virmajoen Booty Building -ohjelmaa, vaikka ketuttaa hitosti jättää se kesken. Minulla ei ole aikaa eikä henkisiä resursseja treenata salilla viittä kertaa viikossa. Ei etenkään nyt, kun minulla ei ole autoa käytössä ja salille on se n. 4 kilometriä matkaa mäkistä maastoa. Tunnen itseni niin hyvin, että viimeistään lumien tultua maahan saan tosissani alkaa säätää, että pääsen salille ilman hovikuskia ja syysmyräköidenkin hetkellä saatan yllättäen huomata olevani sokerista.

Yllättävän haastavaa asennoitua siihen, että kävisi salilla vain kolmesti viikossa. Se on täysin mahdollinen treenitahti ja sillä saisi myös tuloksia aikaan. MUTTAKUMUTTAKU. Tämän siitä saa, kun pitkän aikaa treenannut vähintään neljä kertaa viikossa. Kolme kertaa tuntuu lusmuilulta. On typerää ajatella näin, sillä kolme salikertaa viikossa yhdistettynä arkipäivien työmatkaliikuntaan ja muuhun mahdolliseen treeniin (Wilhelm haaveilee, että alkaa treenata minua kotona. Brrr) riittää aivan hyvin tulosten ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ja mikä tärkeintä: se on rationaalisestikin ajatellen mahdollista ELI en joutuisi kokemaan ylimääräistä stressiä siitä jos en nyt joka saamarin päivä itseäni salilta löydä.

Nyt pitäisi vaan löytää toimiva 3krt/vko saliohjelma, joka inspiroisi niin paljon, että haluaisin lähteä sitä toteuttamaan. Muscle Challenge -ohjelmasta pidin. Sekin on kyllä nelijakoinen, mutta pystyisin  toteuttamaan olkapää-vatsa -päivän jopa kotona. Täytyy miettiä.

Odotan sitä päivää, että asun maaseudulla kuntosalin välittömässä läheisyydessä. Sitten kun voitan lotossa, niin meikän kotoa löytyy sellanen sali, että oksat pois.

SEURAA HIKISTÄ KINKKUA
BLOGLOVIN’ BLOGIPOLKU | BLOGIT.FIINSTAGRAM FACEBOOK

 

Alla on mainontaa.

House of Brandon -verkkokaupalla on menossa Mid Season sale. Paljon tuotteita sekä miehille että naisille jopa -70%

A-lehtien syystarjouksena valitsemasi lehti hintaan 20€ ja kaupan päälle tulee aitoa nahkaa oleva lompakko. :) Tilausten pituus vaihtelee 4-10kk riippuen haluamastasi lehdestä.

Blogi · Kroppakuvia · Kuvia · Yleinen

Salikuvauksia ja uutta ulkoasua!

punttimimmi1-tileMaaltamuuttajana minulle ei ole paljoa kertynyt ystäviä tänne eteläisempään päähän Suomea. Sen vuoksi on aina astetta isompi ilo tavata niitä, joita täällä on! Yksi heistä onkin juuri Natalia, joka täällä Fitfashionin puolella tunnetaan paremmin nimellä Punttimimmi. Me olimme suunnitelleet jo pidemmän aikaa, että pitäisi tavata ja napsia kuvia salilla ja nyt pääsiäisenä aikataulut natsasivat yhteen ja suuntasin askeleeni (ok, autoni. Ok, poikaystävän auton. Kyytiläisenä) kohti Helsingin Atleettiklubia.

Kuvattavana oleminen ei ole minulle mitenkään luontaista hommaa, kun yleensä otan kuvat joko ihan itse jalustan avulla tai sitten kameran takana hilluu heilani Wilhelmi. Etenkin julkisella paikalla kuvaaminen tuntuu edelleen jotenkin omituiselta ja jopa hieman nololta, mutta onneksi Natalia on kokenut konkari tässäkin asiassa, niin äkkiä katosi se jännittäminen kun toinen vaan alkaa räpsiä ;D

Tarkoituksena oli siis saada mahdollisesti uutta materiaalia banneria varten (mitäs tykkäätte?) ja sitten ihan vaan kuvituskuvaa blogiin. Piti myös kuvata olkapäätreeni, mutta se jäi vähän puoli tiehen siinä kun tuli vaan aina uusia ideoita, niin pitää ensi kerralla muistaa napata suunnitelma mukaan, että hoksaa tallentaa kaikki liikkeet!

Ihastuin muuten tuohon Atleettiklubiin täysin! Harmi, että HESA on turhan kaukana. Just tollanen näppärä äijäsali on parasta mitä tiedän. Voi vaan mennä ja treenata ihan rauhassa. Ei turhia laitteita, pelkästään ne pakolliset ja painoja sellaisiin lukemiin, etten edes minäkään paina niin paljoa.

IMG_0247

Meinasin tätä banneriin. Hillitsin itseni. 

Punttimimmihän harrastaa voimailun lisäksi myös paria kamppailulajia, niin osa kuvista on otettu jujutsuklubin puolella! Minullakin on tarkoitus aloittaa (kunto)nyrkkeily, mutta unohdin ilmoittautua vasta alkaneeseen peruskurssille, niin tässä seuraavaa sitten odottelen. Itse en niinkään välitä hyökätä ihmisten päälle ja edes kuntoilumielessä hakata ketään, mutta säkkiä ja ilmaa naputtaisin ihan mielelläni. Lukiossa harrastinkin kuntonyrkkeilyä ja aiettä se teki hyvää niskajumeille ja sydänsuruille! Minulla muutenkin meinaa jäädä aerobinen treeni vähän vähälle, niin siksikin olisi hyvä aloittaa jokin saliharrastusta tukeva harrastus.

IMG_0309

Siitä olen kateellinen, että Natalia on ihan ÄLYTTÖMÄN kuvauksellinen! Luonnossakin näyttävä nainen, mutta onnistuu kuvissa 88% ajasta, siinä missä meikästä löytyy yksi tyydyttävä otos kahdestakymmenestä :D Onneksi kuvia onkin pari sataa plakkarissa ja photoshop taidot huipussaan.

Natalia mainitsi (ja itsekin olen samaa mieltä) että jotenkin nämä kilot myös sopivat minulle. Tai siis näytän enemmän ”itseltäni” kun en ole mikään kuivankesän orava. Totta kai ehdottomasti haluan päästä ja pääsenkin takaisin normaalipainon puolelle, mutta jo ulkonäön vuoksi en tavoittele enää mitään 60+ kiloja. Osa syynä on varmasti se, että luustoni on aika raskas ja kylkiluuni alkavat törröttää rasvaprosentin ollessa 25 ja tisseistä jää jäljelle muisto vaan. Tavallaan helpottavaa myöntää itselleen, ettei ole pakko haluta olla fitnesskisaajan rasvoissa jos ei ole fitnesskisaaja tai luonnostaan sirorakenteinen. Meille ”mörssäreillekin” on paikkamme ja housukokomme.

IMG_0486

Oli myös ihanaa päästä puhumaan tyttöjen juttuja. Olen valehtelematta ollut nyt pari kuukautta pelkästään poikaystäväni armoilla mitä juttuihin tulee ja ehdin jo unohtaa, kuinka mukavaa on naamatusten jauhaa jonkun kanssa vaikka tampooneista ja miehistä. Ja syödä samaan aikaan ranskalaisia ja jäätelöä.

Kyllä. Kuvausten jälkeinen palauttava ateria oli juuri sitä itseään. En ihmettele enää ollenkaan, miksi blogissani pyörii jatkuvasti McDonaldsin mainos.